Konepetotestit
Karhu-, susi- ja ilvestestit
Kuva: J. Saarinen
Yleistä
testistä
Tarinat kertovat, että jo ammoisina aikoina on koirien ominaisuuksia petojen karkoittajina on testattu mitä moninaisimmin keinoin. Nykyään on mahdollista käyttää koiransa konepetotestissä ja testauttaa miten oma koira reagoi konekarhuun, -suteen tai -ilvekseen.
Testipaikat ja testaajat vaihtelevat, osa testeistä voi olla esim. varastoalueella, osa vaikkapa seuraintalon takapihalla. Suomen Kaukasiankoirat ry:n järjestämä testi oli yhteistyössä Asko Sorvon kanssa, jolla vuosikymmenien kokemus nimenomaan laumanvartijakoirista.
Tarinat kertovat, että jo ammoisina aikoina on koirien ominaisuuksia petojen karkoittajina on testattu mitä moninaisimmin keinoin. Nykyään on mahdollista käyttää koiransa konepetotestissä ja testauttaa miten oma koira reagoi konekarhuun, -suteen tai -ilvekseen.
Testipaikat ja testaajat vaihtelevat, osa testeistä voi olla esim. varastoalueella, osa vaikkapa seuraintalon takapihalla. Suomen Kaukasiankoirat ry:n järjestämä testi oli yhteistyössä Asko Sorvon kanssa, jolla vuosikymmenien kokemus nimenomaan laumanvartijakoirista.
Asko Sorvon testeissä käytetään aitoja, tuoreita petojen ulosteita sekä karvoja, joita koiran annetaan haistella. Niitä on laitetaan hajujäljeksi. Myös konepedot haisevat. Kun koira on haistellut hajujäljen hajuja, konepeto tulee esiin sermin takaa. Konepetoa ohjataan kauko-ohjaimella. Asko Sorvo kertoo, että testitilanne on koiralle tositilanne - koirat kun elävät hajujen maailmassa.
Tämä on ollut nähtävissä testin suorittaneissa koirissa. Se haju nimittäin aiheutti koirissa erilaisia reaktioita. Osa koirista omaa erittäin rohkean ja pelottoman luonteen ja pyrkivät hyvin uskottavan oloisesti häätämään karhun pois, mutta osa koirista toteaa, että on parempi poistua paikalta vähin äänin ettei tule syödyksi - mikä koiran kannalta on varsin järkeväkin suunnitelma ja reaktio, joskaan ei aivan toivottu reaktio laumanvartijalta, joka tositilanteessa todennäköisimmin jättäisin lauman oman onnensa nojaan. Koirien toimintamallit eroavat, jokaisesta rodusta löytyy hyvin eritavoin käyttäytyviä. Askon kertoman mukaan noin 5% koirista kuuluu ns. "prosenttijengiin", eli koiriin, joilla on hyvin voimakas halu ja myös toimintakyky petojen karkottamiseen. Eikä se riipu koiran koosta, rodusta tai iästä, vaan on sisäsyntyinen taipumus.
Jokaisen koiran kohdalla testi etenee hieman eri tavoin, yksilöllisesti ja koiraa lukien. Varsinaista ikärajaa ei testiin ole, mutta pientä pentua ei ole tarkoituksenmukaista testata. Testi etenee aina koiran ehdoilla, eli tarpeetonta stressiä ei koiralle aiheuteta. Testauksen prioriteetteihin ei kuulu koirien traumatisoiminen, vaan jos koira pelkää, karhu / susi kääntyy pois. Koiran reaktio ratkaisee, miten testaus etenee.
Testin perimmäinen tarkoitus on avartaa omistajan näkemystä omasta koirastaan ja sen käyttäytymisestä. Testi ei tee yhdestäkään koirasta huonompaa tai parempaa, vaan kertoo sen, miten koira suhtautuu suden / karhun hajuun ja aidolta pedolta haisevan konepedon kohtaamiseen. Tätä tietoa voi kukin omistaja hyödyntää haluamallaan tavalla. Testissä ei ole myöskään tarkoituksena totuttaa koiria petojen hajuun, joten Asko ei anna koirien tutustua petoihin eikä omistajatkaan niitä petoja silittele. Tämä testi on siis erilainen kuin vaikkapa luonnetestin kelkkaosio, jossa koiraa houkutellaan tutustumaan mahdollisesti kammotusta aiheuttaneeseen kelkkaan.
Vaikka pedot eivät liikutakaan raajojaan, ne kuitenkin huojuvat hieman alustallaan ja niiden ilmeet ovat kyllä koirille kaikenkertovia. Ei nämä tyypit oikein kavereilta näytä - koiran näkövinkkelistä etenkään!
Kuvat: H-M Rajaniemi
Suomen Kaukasiankoirat ry. järjesti konepetotestin Hämeenkyrössä 28.-29.6.2015.
Youtubesta löytyy video kaukasiakoirien testeistä ja testiraportti aukeaa tästä tiedostosta.
Youtubesta löytyy video kaukasiakoirien testeistä ja testiraportti aukeaa tästä tiedostosta.