Luonnetestit

Allaolevat luonnetestiosuuksia käsittelevät kappaleet ovat pääosin suoria lainauksia Suomen Kennelliiton luonnetestisäännöistä (voimassa 1.1.2013) ja luonnetestin arvosteluohjeesta (voimassa 1.3.2012 alkaen). Osa teksteistä on Suomen Kaukasiankoirat ry:n JTO:sta.

Luonnetestisäännöt kokonaisuudessaan löytyvät täältä

Luonnetestin arvosteluohje löytyy täältä

VUODEN 2015 LUONNETESTIPÄIVÄN TULOKSET JA TUOMARIHAASTATTELU YMS
(Julkaistu Kaukasialainen 3/2015)


Testitoiminnan tarkoitus

Luonnetestin tarkoitus on kerätä aineistoa koiran käyttäytymisestä ohjeen määrittelemisissä tilanteissa,joissa koiran hermostoa rasitetaan. Yksittäisen koiran testitulos kuvaa näin koiran luonteenominaisuuksia sekä yksilönä että rodulle tyypilliseen ja ihannetestitulokseen verrattuina.  Testituloksia yhdistelemällä saadaan tietoa rodulle tyypillisestä luonteesta.

Testattavia osa-alueita ovat: Toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Tuomareilla on oikeus teettää lisäsuorituksia. Testi katsotaan suoritetuksi, kun sen kaikki osakokeet on suoritettu.



Kaukasiankoirat luonnetestissä

Koska Suomessa ei ole käytössä rodunomaista koetta tai testiä kaukasiankoiralle, olemme käyttäneet luonnetestiä, vaikka se ei ole rodulle kehitetty. Vaihtoehtoisesti koirien kokonaan testaamatta jättäminen olisi vielä huonompi vaihtoehto ja testi kuitenkin antaa tärkeää informaatiota myös kaukasiankoiran käyttäytymisestä oman reviirin ulkopuolella. Testi on osattava tulkita rodun kannalta ja sen avulla kuitenkin kykenee erottamaan esimerkiksi ääripäät yliaggressiivisuuden ja arkuuden osalta.

17.10.2010 Orimattilassa pidetyn luonnetestin tuomarihaastattelussa Jorma Lankinen ja Sami Heikkilä arvioivat testattujen koirien luonnetta ja totesivat, että pehmeys on lyönyt jalostuksessa yli ja tuonut mukanaan arkuutta. Pidättyväinen saa olla, mutta pidättyväisyys ei saa tulla arkuuden, vaan välinpitämättömyyden kautta. Koiran pitäisi olla välinpitämätön nimenomaan ihmistä kohtaan, ei maailmaa. Testatuissa koirissa oli mukana myös pari yliystävällistä, mikä ei myöskään kuulu rotuun. Luoksepäästävyydessä -1 (selvästi pidättyväinen) on vielä ok rodulle. Lankinen kertoi, että kaukasiankoiria on testattu 70-80 -luvulta asti ja hänen mielestään taso on säilynyt suhteellisen samana. Hän on nähnyt myös yli 200 pisteen kaukasiankoiria, mutta epäili, ettei se ole enää tyypillinen rotunsa edustaja. Hänen näkemänsä yli 200 pisteen koirat ovat olleet avoimen aggressiivisia, mutta toisaalta ne eivät ole ottaneet turhasta paineita. Kaukasiankoiran profiilista Lankinen totesi, että se saa olla pidättyväinen, toimintakyvyn on oltava suhteellisen korkea, eikä koira saa olla mielistelevä.

Testausympäristö on rodulle hieman väärä, mutta reviiritietoiselle rodulle oma piha olisi ehkä liikaa. Kaukasiankoira ei ilmennä luonnetestissä taistelutahtoa. Heikkilä totesi, että joillain muilla roduilla on sama tilanne kuten esimerkiksi vinttikoiralla tai ajokoiralla, joka ajaa 3vrk jänistä, mutta ei leiki luonnetestissä. Kuitenkaan ei voi sanoa, ettei rodulla olisi taistelutahtoa.


KELKKAKOE (kuvassa) sekä PIMEÄHUONE testaavat koiran toimintakykyä.

Toimintakyky

Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus.

Toimintakyky on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen, koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä. Koiran käsitys tilanteesta perustuu perimään ja kokemuksiin.

Toimintakyky ei ole mikään muuttumaton ominaisuus, joka pysyisi samana kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, että laukaisijoina toimivat ärsykkeet olisivat samat. Kiihkeys vaihtelee eri yksilöiden välillä ja samallakin yksilöllä eri tilanteissa. Kaikilla reviirikäyttäytymisen omaavilla eläimillä oman alueen ja ennen kaikkea sen keskuksen läheisyys vaikuttaa käytökseen. Huolimatta yksilön normaalista toimintakyvystä koirat ovat toimintakykyisempiä lähellä kotiaan. Myös perheenjäsentensä seurassa koira on vähemmän peloissaan, tai on ainakin halukkaampi voittamaan pelkonsa, mikä perustuu koirien laumaviettiin.


Terävyyttä testattaessa koira on lyhyessä vaijerissa kiinni, omistajan ollessa näkymättömissä.. KUVA: Katriina Raanto

Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi.Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään aggression, sitä korkeampi on terävyysaste.

Terävyyttä testattaessa koira kiinnitetään lyhyellä vaijerilla tai muulla kestävällä hihnalla seinään tai muuhin vastaavaan. Ohjaaja poistuu näkyvistä. Koiran rauhotuttua alkaa toinen testituomareista lähestyä sitä ensin epäröiden, ja edeten koirakohtaisesti, lopuksi jopa selkeän uhkaavasti. Saavuttuaan koiran luo tuomari lopettaa uhkaamisen.


Puolustushaluinen koira pysyttäytyy omistajansa edessä, kun tuomari uhkaa ohjaajaa.

Puolustushalu

Puolustushalulla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään. Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran mielialojen mukaan. Testissä tarkkaillaan koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa uhan aiheuttaa tuntematon henkilö tai koiran kuvittelema ärsyke.


Taisteluhalua testataan testin jokaisessa osiossa.

Taisteluhalu

Taisteluhaluksi kutsutaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Käytöstä voidaan kutsua tietynlaiseksi leikkihaluksi - leikiksi, jonka olennaisin osa on taistelu. Taisteluhalu on koiralle moottori, liikkeelle paneva voima. Taisteluhalua testataan joka osiossa ja se arvioidaan kokonaisuutena.

Luonnetestissä erikoiskokeena on rätillä, kepillä tms. leikkiminen. Kaukasiankoirat harvoin leikkivät retuutusleikkejä, varsinkaan vieraiden kanssa. Vaikka koira ei leikkisi ollenkaan, näkyy taisteluhalu muissakin luonnetestin osasuorituksissa (esim. kelkkakokeessa). Pelkkä leikkiminen ei ratkaise annettavaa arvosanaa.


Hermorakenne, tempperamentti ja kovuus

Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä. Hermostuneisuuden oireita koiralla ovat mm. voimakas rauhattomuus, kehon värinä, kohonnut pulssi, joka ei johdu ruumiillisesta rasituksesta, lisääntynyt nieleskely, aiheettomat ja epätarkoituksenmukaiset liikkeet, turvan etsiminen (pyrkiminen ohjaajan luo), ripuli tai oksentelu.

Koiran reaktion, teon tai mielentilan määrittäminen hermostuneeksi edellyttää, että sen toiminta on epänormaalia suhteessa ärsykkeisiin ja/tai ärsytykseen. Myös vahvahermoinen koira voi käyttäytyä hermostuneesti, jos ärsykkeiden voimakkuus kasvaa liian suureksi. Hermorakenteen lujuus arvostellaan ja luokitellaan eri testisuorituksissa näkyvien reaktioiden avulla

Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaanopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen. Erittäin vilkkaat koirat vastaanottavat suuren määrän vaikutteita ympäristöstään, ja seurauksena on liian suuri hajaannus ja pitempi sopeutumisaika. Tämä on vielä korostuneempaa häiritsevän vilkkaissa koirissa,sillä ne ovat lähes kykenemättömiä keskittymään ja olemaan paikallaan. Näillä koirilla sopeutuminen vaikeutuu myös fyysisestä väsymyksestä, jonka ne aiheuttavat itselleen olemalla koko ajan liikkeellä.


Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.
Kovuutta arvioidaan testin kaikissa osasuorituksissa.

Vaikka kovuutta arvioidaan joka osatestissä, kovuutta mitataan myös sataan myös erikoiskokeella. Tässä "haalarihirviö" on yllättänyt koiran.

Kaukasiankoirat ovat pidättyväisiä, mutta hyvin sosiaalistettuna ja tutustuttuaan vieraaseen, uhkaamattomaan ihmiseen, kelpaavat rapsutuksetkin.

Luoksepäästävyys

Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi. Kaukasiankoirat ovat rodunomaisesti pidättyväisiä luonteeltaan, mitä voidaan tosin luonnehtia pikemminkin välinpitämättömyytenä eikä arkuutena.


Laukausvarmuus testataan viimeisenä.

Laukausvarmuus
Luonnetestiin kuuluu aina kaksi 9mm pistoolilla ammuttua laukausta. Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä laukauksista huolimatta, vaikka olisi laukauskokematon. Laukaukset ammutaan testin viimeisenä osiona, jotta mahdollisesti laukauksiin voimakkaasti reagoivien koirien muut ominaisuudet saadaan arvioitua. Laukauksista ensimmäinen ammutaan kävellessä ja toinen seistessä, tuomarin ollessa näkymättömissä.

Otteita Jorma Lankisen kaukasiankoirista tekemästä yhteenvedosta 2010.

Verrattaessa kaukasiankoiria muihin testattuihin rotuihin on ero selkeä. Alla olevassa kaaviossa on testattavat ominaisuudet muunnettu niiden voimakkuutta kuvaavalle asteikolle (1-5) (kuva alla). Kaavion sininen alue kuvaa kaikkia testattuja rotuja ja keltainen kaukasiankoiria. Ero muihin testattaviin rotuihin näkyy selvästi. Vain terävyyden ja puolustushalun saavuttaessa koko materiaalin tason ja muiden ominaisuuksien jäädessä selkeästi keskiarvon alapuolelle.

Kaavio kuvaa mielestäni selkeästi laumanvartijatyyppisen koiran luonnetestituloksen oletusta. Kun laumanvartijalta ei voida edellyttää vieraalla paikalla selkeää itsenäistä toimintaa, vieraan kanssa leikkimistä, eikä vilkkautta - voidaan oletusarvoisesti vähentää loppupistemäärästä satakunta pistettä muihin rotutyyppeihin verrattaessa.

Luonteiden testaus on ehdottomasti myös kaukasiankoiran jalostukselle ensiarvoisen tärkeää, mutta hyväksytyn testituloksen edellyttäminen valionarvoon on kyseenalaista. Rodunomaisesti käyttäytyvä kaukasiankoira ei mielestäni välttämättä saavuta tätä rajaa. Korkeita pistemääriä saavuttava yksilö ei useinkaan omaa laumanvartijalle tyypillistä luonnetta, ja näitä tämä valionarvosääntö palkitsee. Samoin jalostukselle vaaralliset ominaisuudet, kuten liiallinen pehmeys jäävät helposti huomioimatta.


Nykyään kaukasiankoirilla ei ole hyväksytyn suorituksen edellytyksenä pisterajaa, vaan vaatimuksena on loppuun asti suoritettu testi. Aiemmin pisteraja hyväksyttyyn tulokseen oli 75p. Tällöin testatuista kaukasiankoirista 32% päätyi hylättyyn lopputulokseen. Hylkäyksen syitä oli monia: alle 75 pistettä, negatiivinen terävyys, negatiivinen hermorakenne, ampuma-alttius sekä negatiivinen luoksepäästävyys.

Kaaviossa kaukasiankoira verrattuna muihin rotuihin luonnetesti tulosten perusteella. Kuva: Jorma Lankinen.